pretty | Baby Bites

Cinnamon Wreath and coffee!

I must admit I’ve been feeling a little bit down in the dumps lately – and the worst part is, I can’t seem to figure out why. Days have just merged together, one day blurring into the next and all I want to do is sleep it all away. I guess if I had to try to explain what it feels like, the only thing that comes to mind is that it’s as though my life is on a diet. And let me preface my explanation by saying that I think dieting is absolute torture. I love food and I love sweets and the thought of limiting the intake of all these glorious tastes horrify me. Which is not to say I haven’t tried eating my feelings as per usual (that’s usually how I work myself out of these mini-depressions). It feels as though my life is currently lacking the excitement and the thrill. I guess it can be thought of as making a batch of cinnamon buns in the oven and being ready to pull them out, and there’s no sweet smell wafting out of the oven 😦 and sure, you can eat them and they may even taste nice – but there’s just something lacking.

Minun täytyy myöntää, että tunnen itseni aika masentuneeksi askeittain – ja pahinta on se, että en itsekään tiedä miksi. Haluan vain nukkua koko ajan, kunnes paha olo menisi pois. On vaikea selittää, mitä tämä ilmapiiri oikeasti on. Ehkä voin sanoa tuntevani, että minun elämä on kuin ”dieetillä”. Olen aina uskonut, että dieetti on kamala. Pidän ruoasta tosi paljon, erityisesti makeita leivonnaisia, ja minua pelottaa niiden rajoittuminen. En voi väittää, että en ole yrittänyt syödä herkkuja, kunnes ilo tulee (tämä prosessi yleensä minun mielestäni toimii hyvin!). Tällä hetkellä tunnen, että elämässäni ikävä kiihdyttävää kokemusta. Tunne on kuin kauniit pullat uunissa ilman sen lehahtava huumaava tuoksu. 😦 Vaikka pullia ovat vielä syöttäviä (jopa herkullisia), jotakin vielä puuttuu.

So to combat this blaaahhness (throughout which I’ve only been baking little no-brainer boring mini loafs that I will eventually blog about), I’ve decided to make Cinnamon Wreaths that make the entire room smell like heaven. They look dainty and delicate but are absolutely easy to make! Perfectly paired with a hot mocha (I literally just added unsweetened cocoa powder to my brewed coffee.) I completely forgot to take photos of the making process, but there is a blog called Totally Love It (http://totallyloveit.com/braided-cinnamon-rolls/) with amazing detailed illustrated instructions. The only difference is that I chose to make little individual wreaths instead of a giant one.

Tässä pitkästyttävässä ajassa olen leiponut vain tylsiä superhelppoja limppukakkuja (joista kirjoittaisin tässä blogissa myöhemminkin), joten päätin tehdä nämä kaneliseppeleet, jotka tuoda taivallista tuoksua koko huoneeseen. Nämä aistikkaidennäköiset herkut ovat yksinkertaisia ja viehättäviä. Sopii täydellisesti kahvin kanssa (olen itse laittanut 1 tl kaakaojauhetta kahviin – pikamokka!) Leipomisprosessista kuvien ottaminen on täysin unohdettu, mutta Totally Love It –blogissa (http://totallyloveit.com/braided-cinnamon-rolls/) löytyy kuvalliset yksityiskohtaiset ohjeet! Ainoa ero on se, että tein pieniä erillisiä seppeleet ison pullan sijaan.

I won’t claim that this delicious treat got me back to my usual perky self, but it sure did make me feel better. 🙂 Perhaps the solution is to keep baking. I’ve been wanting to make these little cheeseburger-looking (not flavored!) cupcakes. Hope I can get to that soon.

En oikeasti totea, että tämä herkku vie masennukseni pois, mutta parempi olo (ja iloinen masu) tulee. 🙂 Ehkä pitäisi leipoa enemmän. Olen halunnut jo jonkin aika tehdä juustohampurilaistennäköisiä (ei hampurilaismakuisia!) kuppikakkuja. Toivottavasti tekisin lähitulevaisuudessa.